Netflixissä on nähtävillä Cowspiracy, joka on vaikuttanut omalla kohdallani vegaaniksi ryhtymiseen.
Ilmakehän suurin turvallinen hiilidioksidi- ja kasvihuonepitoisuus
on noin 350 miljoonasosaa. Nyt luku on 400.
Tulemme kohtaamaan suuren mittakaavan sukupuuton
maapallollamme sitten dinosaurusten tuhon.
Kun kokonaiset valtiot jäävät veden alle merenpinnan
nousemisen vuoksi, kun kokonaiselle valtiolle selviää että kansalle ei riitä
ravintoa kuivuuden vuoksi ja sen seurauksena on pakko muuttaa toiseen maahan
tai hyökätä toiseen maahan, emme voi välttyä tulevaisuudessa ilmastosodilta.
Kip Andersen kertoo ”Epämiellyttävä totuus” - dokumentin
näkemisestä, joka sai hänet pelästymään.
Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa suuresti: valtameret happamoituvat,
valtiot joutuvat veden alle.
Kip kertoo, kuinka hän lajitteli jätteet, kierrätti,
kompostoi, vaihtoi lamput. Kävi nopeasti suihkussa, sulki hanan hampaita
pestessään, ajoi pyörällä auton sijaan, sammutti valot. Kuitenkin ympäristön
tilanne näytti pahenevan vain vuosien saatossa.
Hän törmäsi YK:n raporttiin, jossa sanottiin että
karjankasvatus tuottaa enemmän kasvihuonekaasuja kuin kaikki liikenteen päästöt
yhteensä. Lihan ja maidon tuotanto tuottaa enemmän kasvihuonekaasuja kuin
autot, kuorma-autot, junat, laivat, lentokoneet yhteensä.
Lehmät ja muut eläimet tuottavat huomattavan määrän metaania
ruuansulatusjärjestelmissään. Karjan metaanikaasu on 86 kertaa tuhoisampaa kuin
ajoneuvojen hiilidioksidi.
Kip löysi lisää raportteja siitä, kuinka karjalla on tärkeä
merkitys ilmaston lämpenemisessä. Se on myös tärkein syy luonnonvarojen
kulutukseen ja ympäristön tilan heikkenemiseen, mikä tuhoaa planeettaa. Kipiä
ihmetytti, miksei tätä tietoa jaettu missään. Ei edes maan suurimpien
ympäristöjärjestöjen verkkosivuilla.
Maakaasun vesisärötyksessä käytetään valtavia määriä vettä. 380
miljardia litraa vettä. Karjankasvatus USA:ssa kuluttaa 130 biljoonaa litraa
vettä. Metaanipäästöt ovat samaa luokkaa molemmilla teollisuuden aloilla.
Kalifornia kärsii kuivuudesta ja veden puutteesta.
Kalifornialainen käyttää 5700 litraa vettä päivässä. Puolet siitä liittyy liha-
ja maitotuotteiden syömiseen. Eläimet syövät viljaa, joka kuluttaa paljon
vettä. Yhden sadan gramman jauhelihapihvin tuottaminen vaatii 2500 kiloa vettä.
Yhden hampurilaisen syöminen vastaa kahden kuukauden suihkussa käyntejä
vedenkulutukseltaan.
Puoli kiloa lihaa vaatii 9500 litraa vettä.
Kip huomasi myös, että monilla sivustoilla ei puhuta
myöskään karjataloudesta veden säästämisen yhteydessä.
Kaikki hallitukset suosittelemat muutokset säästäisivät 180
litraa vettä päivässä.
Kip sopii haastattelun, jossa oli mukana vesiasiainministeriön
porukkaa. Häntä kiinnostaa, että mitä he ajattelevat karjatalouden
vedenkulutuksesta. Kip kertoo miten puoli kiloa lihaa vaatii 9500 litraa vettä,
munien tuotanto 1800 litraa ja juuston tuotanto 3400 litraa vettä. Yhden mielestä karjatalouden vesijalanjälki
on suurempi kuin muiden. Kip sanookin, että olisi hienoa jos he kampanjoisivat
vähemmän lihan syömisestä. Sen ei uskota kuitenkaan onnistuvan ja asiastakaan
ei haluta puhua
Karjatalous tuottaa 65 % ilokaasusta, joka vaikuttaa
ilmaston lämpenemiseen 296 kertaa enemmän kuin hiilidioksidi.
Energiatuotannon hiilidioksidipäästöt kasvavat 20 % vuoteen
2040 mennessä. Maatalouden päästöt kasvavat 80 % vuoteen 2050 mennessä. Tämä
luku johtuu pääosin ennustetusta lihan ja maitotuotteiden lisääntymisestä.
Maailmanpankkiryhmän kahden asiantuntijan mukaan mitattaessa
kasvihuonekaasuja globaalin standardin mukaisesti, karjatalous on vastuussa
51-prosenttisesti ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta, kun otetaan
huomioon hiilinielut, hengitys ja metaani. Näitä ei mainita YK:n tutkimuksessa.
Karjankasvatus ravinnoksi on vastuussa 30% maailman
vedenkäytöstä. Se valtaa 45 % maan maapinta-alasta. Se on vastuussa 91%
Amazonin sademetsän tuhosta Brasiliassa. Se on suurin syy valtamerien happivajaukseen,
elinalueiden tuhoutumiseen ja lajien sukupuuttoon.
Kip lähetti kymmeniä sähköposteja, soitti monia puheluita ja
odotti useita tunteja jonossa. Aikaa kului pitkään, eikä kukaan
ympäristöjärjestöistä halunnut puhua hänen kanssaan. Kip sai kuitenkin yhteyttä
mm. kirjailijoihin ja luonnonsuojelijoihin.
Jos kaiken öljyn ja polttoaineen käyttäminen lopetettaisiin
nyt pysyvästi, ylittäisimme silti hiilen ja kasvihuonekaasujen enimmäismäärän,
joka on 565 gigatonnia vuoteen 2030 mennessä. Vaikka mukaan ei laskettaisi
sähkösektoria tai energiasektoria. Vain kasvattamalla ja syömällä karjaa.
Jos metaanipäästöjä vähennetään, sen määrä ilmakehässä
laskee kymmenien vuosien sisällä. Jos hiilidioksidipäästöjä vähennetään,
ilmakehässä ei näy muutosta sataan vuoteen.
Tärkein syy lajien sukupuuttoon on liikalaiduntaminen,
elinympäristöjen tuhoutuminen. Se johtuu karjankasvatuksesta ja
ylikalastuksesta eli valtamerissämme kalastuksesta.
Sademetsiä tuhotaan 0,4 hehtaaria sekunnissa.
91 % sademetsän tuhoutumisesta Amazonin alueella tähän
mennessä johtuu 91 % karjankasvatuksesta.
Karjatalouden haitoista ei haluta puhua, koska kyse on
liiketoiminnasta.
Kip käy Sierra Klubilla. Siellä eräs mies pitää fossiilisia
polttoaineita suurimpana haittana ilmastonmuutoksella. Karjataloudesta taas ei
tule samanlaista yhteisymmärrystä, vaikka eri tutkimukset osoittavat sen olevan
tärkein syy ilmastonmuutokselle.
Greenpeace ei ole halukas juttelemaan Kipin kanssa.
53 000 kiloa eläinten ulostetta tuotetaan joka sekunti
pelkästään USA:ssa. Se määrä vuodessa riittäisi peittämään koko San Franciscon,
New Yorkin, Tokion, Pariisin, New Delhin, Berliinin, Hongkongin, Lontoon, Rio
de Janeiron, Delawaren, Balin, Costa Rican ja Tanskan.
Karjatalous on luonut tai aiheuttanut 500 typen täyttämää
happivajaata aluetta valtamerissä. Yli 246 000 neliökilometrin alue on
vailla elämää.
YK:n mukaan ¾ osaa maailman
kalastusvesistä on ylikalastettua, täysin hyödynnettyä tai kalakannaltaan
pienentynyttä.
Vuonna 2048 meret ovat tyhjiä kaloista.
Nykyään kalaa tarvitaan 90 miljoonaa tonnia ja se onnistuu
massiivisilla verkoilla. Jokaista pyydystettyä puolta kiloa kohti, loukkuun jää
jopa 2,3 kiloa muiden lajien edustajia. Delfiineitä, merikilpikonnia, haita,
valaita. Jos samanlaista tapahtuisi Afrikan savanneilla ja saaliina olisivat
gasellit, mutta samalla kaikki strutsit, kirahvit, leijonat ja norsut
kuolisivat, kukaan ei hyväksyisi sitä. Silti niin tapahtuu valtamerissämme joka
päivä.
Joka vuosi 40-50 miljoonaa haita kuolee siimoissa,
kalaverkoissa sivusaaliina. Niitä jää sivusaaliiksi myös kestävässä
kalastuksessa, jossa kohdelajilla on kestävän kalastuksen merkintä. Jollaisia
myöntävät mm. Oceana, ja muut sertifioidut järjestöt.
Dokumentissa kerrotaan siitä, miten Oceanan sivuilla luki
mm. että paras keino auttaa kaloja on syödä niitä. Kuitenkin maailman kalakanta
on romahtamassa.
Toisin sanoen kestävästi tuotettua kalaa ei ole
olemassakaan, sillä halutaan vain oikeuttaa kalan syömistä ja kalojen viemistä
valtameristä.
Sademetsiä kuvataan maapallon keuhkoiksi, koska ne
hengittävät hiilidioksidia ja tuottavat happea. Joka sekunti kaadetaan 0,4
hehtaaria sademetsää. Suurin syy siihen on saada laidunmaita karjalle ja
kasvattaa sille rehua. Joka sekunti kaadetaan jalkapallokentän verran
sademetsää. On arvioitu, että joka päivä lähes 100 kasvi-eläin, ja hyönteislajia
kuolee sukupuuttoon sademetsien tuhoamisen vuoksi.
Palmuöljyn vuoksi tuhotaan 10,5 hehtaaria sademetsää. Mutta
karja ja sen tarvitsema rehu on vastuussa 55 miljoonan hehtaarin metsäalan
tuhoutumisesta tähän mennessä.
Kip huomaa jälleen, että eri järjestöt ovat hyvin
”tietämättömiä” siitä, mikä on sademetsien suurin tuhoaja.
Dorothy Stang oli USA:ssa syntynyt nunna, joka eli
Brasilisian sademetsien sydämessä. Hänen elämäntyötään oli Amazonin suojelu. Hän
puhui avoimesti karjankasvatuksesta ja sademetsien tuhoamista vastaan vuosien
ajan. Eräänä aamuna hänet ammuttiin lähietäisyydeltä. Karjateollisuus oli
palkannut tappajan.
Yli 1100 aktivistia on tapettu Brasiliassa viimeisen 20
vuoden aikana.
Lehmien ja muun karjan ilmavaivojen tuottama metaani on
tärkeä tekijä. 570 miljardia litraa metaania. Mutta tärkein tekijä on metsien
tuhoaminen ja syntyvä jäte, jonka määrä on 130-kertainen ihmisväestön
tuottamaan jätteeseen verrattuna. Eikä jätteitä käsitellä käytännössä ottaen
ollenkaan.
Kip lähtee tutustumaan ns. kestävän kehityksen maatilalle.
Markegardin tila Kaliforniassa.
Laidunalue on 18 neliökilometriä. Heillä on yksi lehmä
neljää hehtaaria kohden. Vuosittain he tuottavat 36 000 kiloa lihaa. 10 sikaa
20 hehtaarin alueella.
Tämän tilan tyyliin tarvittaisiin 1800 hehtaaria maata
tuottamaan 36 000 kiloa lihaa. Amerikkalaiset syövät vuodessa 95 kiloa
lihaa. Jos syötäisiin laidunlihaa se maa-alue ruokkisi vain 382 ihmistä. 5
hehtaaria ihmistä kohti kertaa 314 miljoonaa amerikkalaista eli 1,5 miljardia
hehtaaria laidunmaata. Valitettavasti 48 osavaltiossa on vain 0,8 miljardia
hehtaaria maata. Nykyään lähes jopa puolet USA:n maapinta-alasta on omistettu
karjankasvatukselle. Jos siirtyisimme laidunlihaan, meidän pitäisi raivata
jokainen neliösentti Yhdysvalloista laitumiksi. Kanadaan asti, koko Keski-Amerikka ja osa
Etelä-Amerikkaa. Sen verran maata tarvittaisiin vain täyttämään USA:n
lihantarve. Lukemissa ei kuitenkaan oteta huomioon sitä, että iso osa maata ei
sovellu laiduntamiseen. Kaikki vuoristot pitäisi muuttaa laidunmaaksi,
ikivanhat metsät ja luonnonpuistot. Lisäksi kaikki kaupungit pitäisi tuhota
laidunmaiden tieltä.
Kuten Brasiliakaan, USA ei pysty tyydyttämään lihan kysyntää.
Laiduntamalla kasvatetun eläimen kasvaminen teuraskokoiseksi
kestää 23 kk. Viljarehulla ruokitulla eläimellä aika on 15 kk. 8 kk lisää
vettä, maankäyttöä, ruokintaa ja jätettä. Hiilijalanjäljessä on iso ero.
Maankäytön vuoksi laiduntamalla kasvatettu liha on vähemmän
kestävän kehityksen mukaista kuin teollisesti kasvatettu. Ei siis ole
mahdollista tuottaa kestävän kehityksen lihaa tarpeeksi täyttämään koko
maailman lihantarve.
Edes maitotuotteita ei voi tuottaa kestävästi koko maailman
tarvetta ajatellen.
Lehmä syö keskimäärin 64-68 kiloa rehua päivässä ja juo
110-150 litraa vettä päivässä.
Dokumentissa puhutaan kuinka lehmä ”saa” vasikan ja pysyy
emon rinnalla ainakin kaksi päivää. Vasikat siirretään kasvatusyksikköön, jossa
ne jatkavat kasvamista omissa kopeissaan. Sonnit myydään lihatiloille. Puolet
sonneista pidetään ja niitä kasvatetaan kaksi vuotta, kunnes ne myydään
luomulihana. Kaikki lypsylehmät päätyvät kuitenkin teurastettaviksi ennen
pitkää.
Silti maidontuotannolle ei oikein löydy sopivaa maastoa ja
ympäristöä. Väestön määrän kasvaminen ei auta asiaa.
Jotta tuotettaisiin 4 litraa maitoa, tarvittaisiin jopa 3400
litraa vettä.
Lähes kolmannes planeetan maa-alasta on muuttumassa
aavikoksi. Se johtuu pääosin karjanlaiduntamisesta.
Alian Savory keksi, että norsut olisivat aavikoitumisen
tärkein aiheuttaja. Hän suositteli hallituksen tappamaan 40 000 norsua. 14
vuoden ajan niin tehtiin. Teoria osoittautui vääräksi. Kymmeniä tuhansia
norsuja perheineen oltiin tapettu.
USA:n hallitus on pyydystänyt valtavasti villihevosia.
Vangittuja aaseja, hevosia on enemmän. 50 000 hevosta ja aasia hallituksen
säilössä. Karjatilalliset saavat laiduntaa karjaansa julkisella maalla
pikkuhintaan. He saavat valtavaa verotukea maksamalla viidestoistaosan normaalista
määrästä. Maanhallintavirasto kysyy paljonko vettä ja laidunta alueella on,
määrä jaetaan. Lehmille ja villieläimille on omat määränsä. Suurin osa
laitumesta ja vedestä menee karjankasvattajille. Hevosista ja aaseista tehdään
syntipukkeja sanomalla, että niitä on liikaa ja ne tulee siirtää.
Maatalousministeriöllä on lentokoneita ja petoeläimiä ammutaan niistä.
Karjatilalliset saavat jonkun ampuman petoeläimen.
Washingtonin osavaltiossa karjan kimppuun oli käyty
julkisella maalla. Karja oli laiduntanut alueella luvanvaraisesti. Washingtonin
osavaltio päätti tappaa koko Wedge-susilauman. Susia ei oltu tuotu alueelle,
vaan ne olivat tulleet Kanadasta. Nyt susia ei enää ole.
David Simon on laskenut kaikki ne kulut, jotka syntyvät
eläinten kasvattamisesta ruuaksi. Kulut joita tuottajat eivät itse maksa. Ne
ilmenevät terveydenhuollossa, ympäristötuhoissa, tukiaisissa, kalastusvesien
vaurioissa, jopa eläinrääkkäyksenä. Kulut ovat noin 414 miljardia. Jos liha- ja
maitoteollisuus joutuisivat sisäistämään kulut, tällöin maito- ja
lihatuotteiden kuluttajahinnat nousisivat pilviin. 5 dollarin munarasia
maksaisi 13 dollaria.
Kip tutustuu lihankasvatuksen puolesta lobbaavaan Animal
Agriculture Allianceen, joka suostuu haastatteluun.
Howard Lyman varttui maitotilalla ja hän sai jopa Montana
State – yliopistosta maatalouteen liittyvän tutkinnon. Kotiseudulle palattuaan
hän aloitti suuren maataloushankkeen, jossa viljeli 4000 hehtaarin aluetta.
7000 eläintä, 30 työntekijää. 45 vuotta karjatalouden parissa kaiken kaikkiaan. Howard kävi The Oprah Showssa, siihen aikaan
oli laki elintarvikkeiden herjauksesta. Hänestä se oli perustuslain vastaista.
Oli siis väärin sanoa jotain vääräksi tietämäänsä helposti pilaantuvasta
elintarvikkeesta. Howard olikin mennyt puhumaan ohjelmaan totuuden. Mutta sen
seurauksena karjankasvattajat olivat mm. nostaneet kanteita, joihin Howard
joutui laittamaan rahaa. Patriot act lain perusteella Howard olisi syyllinen,
jos hän menisi nyt uudelleen ohjelmaan puhumaan. Tämä siksi, koska se tuottaisi
taloudellista haittaa eläintuotantoteollisuudelle.
Will Potter puhuu eläintuotantoteollisuuden vaikutusvaltaisuudesta. Hän puhuukin siitä, että eläin- ja ympäristöaktivistit ovat FBI:n mukaan vaarallisin kotimaisen terrorismin uhka. Potterista se johtuu siitä, että nämä ryhmät ovat välitön uhka yritysten voitolle. Kun yritämme saada tietoa eläintuotantoteollisuuden ympäristöhaitoista tms. he
haluavat pitää sen salassa vedoten kansalliseen tai yleiseen turvallisuuteen.
Vuonna 1812 maailmassa oli miljardi ihmistä. 1912 – 1,5
miljarsia. 2012, 7 miljardia.
Ihmiskunta juo päivässä vettä 19,7 miljardia. Syö 9,5
miljardia kiloa.
1,5 miljardia lehmää juo 170 litraa miljardia litraa vettä
päivässä. Syö 61 miljardia ruokaa. Ongelma on eläimiä syövien ihmisten
määrä.
82 % prosenttia nälkää näkevistä lapsista asuu maissa,
joissa ruokaa syötetään eläimille. Ne teurastetaan ruuaksi varakkaammille
yksilöille. Jokainen maailman ihminen saisi ruokaa, jos tekisimme eläimille
tarkoitetusta rehusta ruokaa.
Kasveista saa 15 % enemmän proteiinia samanlaiselta
viljelyalueelta.
Lehmänmaidon tarkoitus on tehdä 30-kiloisesta vasikasta
180-kiloinen lehmä mahdollisimman nopeasti. Se on vasikan kasvunestettä.
Hormonit, lipidit, proteiinit, suola, kasvutekijät, on tarkoitettu vasikalle.
Juusto, maito murojen päällä tms. ei muuta sitä tosiasiaa. Naisen rinnat
stimuloituvat, tulee kyhmyjä, kohdut suurentuvat. Myoomia, kohdunpoistoja.
Päivittäin tarvitaan 14000 hehtaaria lisää, koska 216 000
ihmistä syntyy päivittäin lisää.
Ihmisen ruokkiminen vegaaniruokavaliolla vuoden ajan vaatisi
675 neliömetriä maata. Kasvisruokavaliolla, se vaatii kolminkertaisen määrän
maata. Vaatii taas 18 kertaa enemmän maata syödä amerikkalaiseen tapaan. Puolen
hehtaarin alueella voi kasvattaa 17 000 kiloa kasviksia. Vain 170 kiloa
lihaa. Lihaa syövä kalifornialainen säästäisi 1,4 tonnia hiilidioksidia
vuodessa lopettamalla naudanlihan syömisen. Kasvisruokavaliolla 1,6 tonnia,
vegaaniruokavaliolla 1,8 tonnia.
Vegaani tuottaa puolet kaikkiruokaisten hiilidioksidista,
käyttää yhdestoistaosan fossiilisista polttoaineista, kolmastoistaosan vedestä,
kahdestoista osan maa-alasta. Joka päivä siis saa valita, säästääkö 4000 litraa
vettä, 20 kiloa viljaa, 2,7 neliömetriä metsää, 4,5 kiloa hiilidioksidia, yhden
eläimen hengen joka päivä.
Metsät, eläimistö, valtameret toipuisivat jos söisimme
vegaanisesti. Ilma olisi puhtaampaa ja olisimme terveempiä.
Aurinko- ja tuulivoimakaan ei ole niin tehokasta, koska niihin
liittyy kallis hinta ja toteutus vaatisi 20 vuotta. Kasvissyönti on ilmainen ja
tehokkain tapa taistella ilmastonmuutosta vastaan.